Brändin näkyvyys tekoälyssä: suomenkielinen vastaus on eri vastaus

Useimmat brändinäkyvyyden mittaukset tehdään englanniksi. Se on ymmärrettävää — työkalut ovat englanninkielisiä ja vertailudata on englanninkielistä. Suomalaiselle yritykselle se on kuitenkin väärä mittaus, ja väärä tavalla, joka näyttää oikealta.

Kun sama kysymys esitetään suomeksi, vastaus ei ole käännös englanninkielisestä vastauksesta. Se on eri vastaus: eri lähteet, eri kilpailijat, usein eri johtopäätös.

Tekoäly hakee lähteensä sillä kielellä, jolla kysymys esitetään. Suomenkielinen kysymys tuottaa suomenkielisiä lähteitä: kotimaista mediaa, suomalaisia vertailusivustoja, alan toimijoiden omia sivuja, toimialajärjestöjen aineistoa. Englanninkielinen kysymys ohittaa nämä lähes kokonaan.

Tämä on suomalaiselle brändille kaksisuuntainen asia, ja molemmat suunnat kannattaa ymmärtää.

Englanninkielisessä vastauksessa kansainväliset toimijat hallitsevat, koska niistä on kirjoitettu enemmän englanniksi. Suomalainen yritys, joka on kotimarkkinallaan markkinajohtaja, voi olla englanninkielisessä vastauksessa täysin näkymätön. Se ei kerro sen asemasta mitään — se kertoo lähteiden kielestä.

Suomenkielisessä vastauksessa kilpailu on paljon kapeampaa. Siellä kotimaisella toimijalla on aito etu, jos sisältöä on olemassa. Aukko täyttyy nopeammin, koska sitä täyttämässä on vähemmän väkeä.

Moni suomalainen yritys on siis samaan aikaan näkymätön englanniksi ja saavutettavissa suomeksi, eikä tiedä kumpaakaan, koska mittaus on tehty vain toisella kielellä.

Tässä on tekninen mutta merkittävä yksityiskohta, joka vaikuttaa siihen, voitko luottaa saamiisi lukuihin.

Suomen sijamuodot muuttavat sanan muotoa. Yritys nimeltä Ilves esiintyy vastauksessa muodoissa Ilveksen, Ilvestä, Ilvekselle. Mittaustyökalu, joka etsii merkkijonoa "Ilves", ei löydä näitä — se löytää vain perusmuodon.

Seuraus on systemaattinen aliarvio: brändi näyttää näkyvän harvemmin kuin se todellisuudessa näkyy. Virhe ei ole satunnainen vaan aina samaan suuntaan, mikä tekee siitä erityisen hankalan. Aliarvio ei tasoitu isommalla otoksella.

Olemme törmänneet tähän niin usein, että pidämme sitä oletuksena. Mikä tahansa väite siitä, että tekstinkäsittely on kieliriippumatonta, on epätosi ennen kuin se on testattu suomeksi. Yhdyssanat tekevät samasta ongelmasta vielä hankalamman: brändinimi voi olla osa pidempää sanaa.

Jos ostat näkyvyysmittausta, tämä on hyvä kysymys esittää toimittajalle: miten taivutusmuodot käsitellään? Vastauksesta kuulee nopeasti, onko asiaa mietitty.

Aitoa suomenkielistä sisältöä. Konekäännetty sivu on harvoin hyvä lähde. Se vastaa kysymykseen, jota kukaan ei esittänyt juuri niillä sanoilla, joita suomalainen ostaja käyttää. Käännös säilyttää asiasisällön mutta menettää termit.

Oikeat termit, monikossa. Suomeksi samasta asiasta puhutaan useilla nimillä: tekoälynäkyvyys, AI-näkyvyys, hakunäkyvyys, brändinäkyvyys tekoälyssä, näkyvyys tekoälyssä. Ostaja käyttää niitä sekaisin, joten sisällön on katettava useampi kuin yksi. Yhteen termiin optimointi on englanninkielinen tapa, joka ei siirry suoraan.

Kotimaisia todisteita. Suomenkielinen vastaus nojaa suomenkielisiin lähteisiin. Asiakastarina, joka on julkaistu vain englanniksi, ei auta suomenkielisessä vastauksessa, vaikka asiakas olisi suomalainen.

Erillinen mittaus. Tämä on tärkein. Suomenkielistä näkyvyyttä ei voi päätellä englanninkielisestä mittauksesta, ei edes suuntaa antavasti.

Käännetään sivusto ja oletetaan asian olevan kunnossa. Käännös siirtää asiasisällön mutta ei termejä. Suomalainen ostaja ei kysy "tekoälynäkyvyyden optimoinnista" jos hän kysyy "miten näyn ChatGPT:ssä". Käännetty sivu vastaa oikeaan asiaan väärillä sanoilla, eikä tekoäly löydä sitä kysymyksellä, jonka ostaja esittää.

Mitataan englanniksi ja raportoidaan se kotimarkkinan lukuna. Tämä on hienovaraisin virhe, koska luku on aito — se vain kuvaa eri markkinaa kuin luullaan. Johtoryhmälle esitetty "näkyvyytemme on 12 %" tarkoittaa jotain aivan muuta, jos ostajat kysyvät suomeksi.

Julkaistaan suomeksi mutta todistetaan englanniksi. Sivu on suomeksi, mutta asiakastarinat, tutkimukset ja referenssit ovat englanninkielisiä ja toisella verkkotunnuksella. Suomenkielinen vastaus ei tavoita niitä, joten sivulta puuttuu juuri se, mikä tekisi siitä hyvän lähteen.

Valitse kysymys, jonka ostajasi esittäisi ostopäätöstä tehdessään — ei brändikysymystä vaan tarvekysymys. Esimerkiksi "mikä on paras X pienelle yritykselle" eikä "onko [yrityksesi] hyvä".

Esitä se ChatGPT:lle ensin suomeksi ja sitten englanniksi, molemmat kolme kertaa. Kolme kertaa siksi, että yksi vastaus ei kerro mitään.

Vertaa kolmea asiaa: ketkä mainitaan, missä järjestyksessä ja mihin lähteisiin vastaus nojaa. Jos listat eroavat selvästi — ja ne eroavat lähes aina — sinulla on kaksi eri näkyvyystilannetta hoidettavana, ja ne vaativat eri toimenpiteet.

Suomenkielinen puoli on yleensä se, joka on jäänyt mittaamatta. Se on usein myös se, jossa muutos on nopeampi ja halvempi, koska kilpailijoita on vähemmän ja aukot ovat suurempia.

Useimmilla ei ole varaa rakentaa täyttä suomenkielistä sisältökirjastoa kerralla, eikä se ole tarpeenkaan. Järjestys ratkaisee enemmän kuin määrä.

Ensin ne kysymykset, joissa ostopäätös tehdään. Vertailu- ja hintakysymykset tuottavat enemmän kuin yleiset tunnettuuskysymykset, vaikka jälkimmäisiä kysytään useammin. Näkyvyys kysymyksessä "mitä tämä maksaa" on arvokkaampaa kuin näkyvyys kysymyksessä "mitä tekoälynäkyvyys tarkoittaa".

Sitten kysymykset, joissa kilpailija mainitaan ja sinä et. Nämä ovat konkreettisia aukkoja, joissa tiedät jo, että ostaja saa vastauksen — vain väärän.

Viimeisenä laajat aihesivut. Ne rakentavat auktoriteettia pitkällä aikavälillä, mutta harvoin muuttavat yksittäistä vastausta.

Käytännössä tämä tarkoittaa usein viittä tai kymmentä sivua, ei sataa. Suomenkielisen markkinan etu on juuri tässä: aukko on kapea, joten sen täyttäminen ei vaadi teollista sisällöntuotantoa.

Sama logiikka pätee jokaiseen kieleen, jolla sinulta ostetaan. Ruotsinkielinen vastaus nojaa ruotsinkielisiin lähteisiin, saksankielinen saksankielisiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kielivalikoima kannattaa rajata liiketoiminnan mukaan eikä kääntää kaikkea kaikille kielille. Yksi kieli, jolla on aitoa sisältöä ja kotimaisia todisteita, tuottaa enemmän kuin viisi kieltä konekäännöksenä.

Brändinäkyvyys tekoälyssä ei ole yksi luku vaan yksi luku kieltä kohti. Suomalaiselle yritykselle, jonka ostajat kysyvät suomeksi, englanninkielinen mittaus kertoo kilpailutilanteesta, jota se ei kohtaa.

Mittaa se kieli, jolla sinulta ostetaan.