Löydettävyyskuilu: tekoäly tietää kuka olet, mutta ei mitä ratkaiset

Ajoimme elokuussa 2026 yhteensä 900 tekoälykyselyä Suomen interim-taloushallinnon markkinasta suomeksi ChatGPT:llä, Geminillä ja Google AI Overviewsilla. Tarkastelun kohteena oli yksi interim-taloushallintoon erikoistunut yritys. Vastaukset sisälsivät 5 771 viittausta 426 eri verkkotunnukseen.

Yksi ero kertoo koko tarinan.

Kun yrityksestä kysyttiin nimellä, se esiintyi 95 %:ssa kyselyistä. Kun ostaja kuvasi tarpeensa mainitsematta yrityksiä, sama yritys esiintyi vain 14 %:ssa kyselyistä.

Samat tekoälyjärjestelmät, sama kuukausi, sama yritys. Kutsumme tätä löydettävyyskuiluksi.

Löydettävyyskuilu on ero sen välillä, kuinka usein yritys löytyy tekoälyn vastauksista, kun siitä kysytään nimellä, ja kuinka usein se päätyy ehdokaslistalle, kun ostaja kuvaa tarpeensa nimeämättä yhtäkään yritystä.

Näissä kahdessa tilanteessa tekoäly tukeutui aivan eri lähteisiin.

Nimellä kysyttäessä tekoäly tukeutui vahvasti yrityksen omiin sivustoihin. Yrityksen pääsivusto keräsi 921 viittausta eli 30 % nimellä tehtyjen kyselyiden kaikista lähdeviittauksista. Yrityksen kolmen maan sivustot keräsivät niistä yhteensä 48 %.

Tekoäly toisti tarkasti sen, mitä yritys oli itsestään kirjoittanut.

Avoimissa kysymyksissä, joissa ostajan ehdokaslista syntyi, sama pääsivusto keräsi vain 69 viittausta eli 3 % avointen kyselyiden lähdeviittauksista. Kärjessä olivat kilpailijoiden omat sivustot 245, 232, 122 ja 108 viittauksella, toimialaliiton sivut 86 viittauksella sekä yritystietopalvelut.

Ehdokaslista kirjoitetaan muualla.

Avoimet ostajakysymykset esitettiin kolmelle järjestelmälle kolmella kierroksella, yhteensä 450 kertaa. Yritys mainittiin vain 14 %:ssa kyselyistä.

Kyselyt perustuivat 50 erilaiseen ostajan kysymykseen. Näistä 31 ei tuottanut yritykselle yhtäkään mainintaa missään järjestelmässä tai millään kierroksella.

Näistä 31 ostajakysymyksestä tehtiin yhteensä 279 kyselyä. Yhdessäkään vastauksessa yritystä ei mainittu.

Ne jakautuivat neljään aiheeseen:

• Mitä palvelu on ja miten se toimii – 117 kyselyä, 13 erilaista ostajakysymystä
• Yrityksen tilanteet: saneeraus, kasvu ja muutosvaihe – 63 kyselyä, 7 ostajakysymystä
• Controllerin hankinta – 54 kyselyä, 6 ostajakysymystä
• Hinta ja laskutus – 45 kyselyä, 5 ostajakysymystä

Jakolinja kulki sanoissa. Kun kysymyksessä käytettiin palvelun nimeä, kuten ”interim-taloushallinto”, tekoäly löysi yrityksen. Kun kysymys kuvasi tehtävää tai ostajan tilannetta – hintaa, saneerausta tai controllerin ulkoistamista – tekoäly nimesi muita tai ei ketään.

Yritys näkyy palvelunsa nimellä. Ostaja kysyy tarpeensa nimellä.

Tämä ei ole maineongelma vaan sisältöaukko – ja siksi korjattavissa.

Sama kuilu on todennäköinen monissa asiantuntijapalveluissa.

Palvelu perustuu ihmisiin eikä selkeästi rajattuihin tuotteisiin. Ostaja kysyy omasta tarpeestaan eikä välttämättä tunne palvelukategorian nimeä. Ostopolku alkaa usein suosituksesta, ei yrityksen nimellä tehdystä hausta.

Tässä aineistossa yritys sijoittui avoimissa vastauksissa keskimäärin sijalle 2,4 silloin, kun se mainittiin.

Listalle pääsy on koko peli.

Siksi samaa kuilua kannattaa etsiä myös lakitoimistoista, rekrytoinnista, insinööritoimistoista ja johdon konsultoinnista.

Avoin näkyvyys lepäsi yhden järjestelmän varassa. ChatGPT mainitsi yrityksen 29 %:ssa omista 150 avoimesta kyselystään. Gemini ja Google AI Overviews mainitsivat sen kumpikin vain 6 %:ssa omista 150 avoimesta kyselystään.

Kun mukaan laskettiin myös yrityksen nimellä tehdyt kyselyt, näkyvyysluvut kunkin järjestelmän 300 kyselyssä olivat ChatGPT:llä 63 %, Geminillä 53 % ja Google AI Overviewsilla 48 %.

Markkinan näkyvin nimi ei ollut kilpailijalistalla. Avoimissa kyselyissä useimmin esiintynyt toimija oli globaali tilintarkastusyhtiö, joka mainittiin 36 %:ssa kyselyistä. Se ei ollut mukana yrityksen omassa vertailujoukossa. Vertailujoukko kannattaa valita mittaamalla, ei olettamalla.

LinkedIn auttoi maineessa, ei ehdokaslistalle pääsemisessä. Nimellä kysyttäessä kolme LinkedIn-verkkotunnusta keräsi 421 viittausta – toiseksi eniten yrityksen oman sivuston jälkeen. Avoimissa kysymyksissä LinkedIn ei ollut yhdeksän luetuimman lähteen joukossa lainkaan.

Kaikki kuusi datasta noussutta toimenpidettä olivat kirjoitustyötä olemassa oleville sivuille. Yksikään ei vaatinut sivustouudistusta tai teknistä kehitystä.

Neljä tärkeintä olivat:

1. Kirjoita ostajan kysymykset auki ostajan sanoilla, ei vain palvelun nimellä.
2. Kirjoita hinnoittelun periaatteet näkyviin. Minkä jätät kertomatta, sen tekoäly päättää puolestasi.
3. Päätä, mitä lupaat, ja kirjoita se näkyviin. Muuten tekoäly täyttää aukot omalla päättelyllään.
4. Vie faktat myös lähteisiin, joita tekoäly lukee: toimialaliiton sivuille, hakemistoihin ja alan mediaan.

Tutkimuksen 100 ostajan kysymystä esitettiin kolmelle tekoälyjärjestelmälle kolme kertaa – yhteensä 900 kyselyä. Kysymyksistä 50 oli avoimia, eli niissä ei mainittu palveluntarjoajaa, ja 50 koski tutkittavaa yritystä nimeltä. Kyselyt tehtiin suomeksi elokuussa 2026.

Prosenttiosuudet laskettiin kaikista kyseiseen tarkasteluun kuuluneista kyselyistä, ei vain niistä kyselyistä, joihin järjestelmä tuotti vastauksen. Tyhjä vastaus laskettiin nollamaininnaksi, koska myöskään ostajalle ei tällöin syntynyt ehdokaslistaa.

Tekoälyn vastaukset ovat dynaamisia ja vaihtelevat alustan, malliversion, käyttäjäkontekstin, sijainnin ja ajankohdan mukaan. Tämä on hetkellinen tilannekuva mitatuista olosuhteista, ei takuu siitä, mitä yksittäinen käyttäjä näkee.

Avisible mittaa, miten ChatGPT, Gemini, Perplexity ja Google AI Overviews kuvaavat ja suosittelevat brändejä – myös pohjoismaisilla kielillä.

Visibility Snapshot näyttää 900 tekoälykyselyn avulla, missä tilanteissa tekoäly löytää yrityksesi, ketä se suosittelee sen sijaan ja mitä näkyvyyden parantamiseksi kannattaa tehdä. Toimitus kolmessa työpäivässä, 499 €.